Syksy on ollut elämän parasta aikaa, retket eivät enää onnistu, muistoissa metsän tuoksut ja sato edelleen. Olisi mukava vaihtaa ajatuksia
Retkellä ehkä taidenäyttelyyn ja syömaan, vaikeistakin asioista uskallan puhua, eli elämän eri sävyt tuttuja. En ole enään vireä senjori vaan hyväksyn elämän rajallisuuden enkä yritä näytää pirteämpää kuin olen, silti nauru herkässä ja uteliaisuus elämään edelleen tallella. Haluaisitoko kohdata uutta.
181 näyttökertaa
On kai tärkeintä että uteliaisuus elämään on tallella ja olisi tosi raskasta esittää jatkuvasti yli pirteää ei sellainen onnistu ainakaan minulta Pitää hyväksyä itsensä sellaisena kun on,niin minä ainakin olen ajatellut Tässä eläkeiässäkin on omat hyvät puolensa kun ne vain oivaltaa Kun on jo ikää on valmiuksia keskustella melkein kaikesta maan ja taivaan väliltä Sanoisinko että on sitä elämän kokemusta Mutta on myös halu mennä eteenpäin sekä kohdata jotain uutta. Ritva